TURUN PALVELUSKOIRAHARRASTAJAT RY:N SÄÄNNÖT
(laadittu vuonna 1959, muutettu 27.1.2016 vuosikokouksessa)


Yhdistyksen nimi on Turun Palveluskoiraharrastajat ja sen kotipaikka on Turun kaupunki, sekä toiminta-alueena Turku lähiympärsitöineen. Yhdistys kuuluu jäsenyhdistyksenä Suomen kennelliittoon ja Suomen Palveluskoiraliittoon.

Yhdistyksen tarkoituksena on:
Levittää palveluskoiraharrastusta ja aikaansaada yhtenäisyyttä tätä tarkoittavissa pyrinnöissä.
Kehittää palveluskoirarotujen käyttöominaisuuksia.
Opastaa jäseniään palveluskoirien kasvattamisessa ja kouluttamisessa.
Tehdä palveluskoiratyötä tunnetuksi ja työskennellä hyvän koirakurin aikaansaamiseksi toiminta-alueellaan.
Tarkoituksensa saavuttamiseksi yhdistys toimeenpanee koiranäyttelyitä, palveluskoirakokeita ja kilpailuja, sekä palveluskoirien koulutuskursseja ja harjoitustilaisuuksia.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys on asianomaisen luvan saatuaan oikeutettu järjestämään arpajaisia, juhla- ja huvitilaisuuksia, sekä omistamaan erilaisia osakkeita ja kiinteistöjä.

Jäseneksi yhdistykseen ovat oikeutettuja pääsemään kaikki yhdistyksen toiminta-alueella asuvat hyvämaineiset henkilöt, jotka alistuvat noudattamaan näitä sääntöjä ja noudattamaan niiden nojalla tehtyjä päätöksiä.
Jäseneksi pyrkivän on ilmoitettava johtokunnalle, joka jäsenet yhdistykseen harkintansa mukaan ottaa, ammattinsa, täydellisen nimensä, syntymäaikansa, kotipaikkansa ja osoitteensa, sekä suoritettava yhdistykselle kuuluvat liittymis- ja jäsenmaksut.

Kunniajäsenekseen voi yhdistys kutsua henkilöitä, jotka erikoisen huomattavalla tavalla ovat tukeneet yhdistyksen toimintaa tai tehneet palveluskoiratyölle yleensä huomattavia palveluksia.
Päätös kunniajäseneksi kutsumisesta voidaan jonkun tai joidenkin yhdistyksen jäsenten esityksestä tehdä yhdistyksen kokouksessa, jos sitä kannattaa vähintään kolme neljännestä (3/4) kokouksessa läsnäolevista jäsenistä.

Yhdistyksen vuosi- ja muissa kokouksissa ovat äänioikeutettuja kaikki 16 vuotta täyttäneet yhdistyksen jäsenet.

Liittymis- ja jäsenmaksujen suuruus kunakin vuonna määrätään yhdistyksen vuosikokouksessa.


Jäsen on oikeutettu eroamaan yhdistyksestä milloin tahansa, mutta on hänen tehtävä siitä kirjallinen ilmoitus johtokunnalle tai sen puheenjohtajalle, tai ilmoitettava suullisesti yhdistyksen pöytäkirjaan, sekä samalla suoritettava maksamatta olevat jäsenmaksut.

Jäsen, joka ei ole noudattanut yhdistyksen sääntöjä tai sen nojalla tehtyjä päätöksiä taikka joka on syyllistynyt lain tai hyvien tapojen vastaiseen tekoon, voidaan erottaa yhdistyksen johtokunnan päätöksellä. Erottamispäätöksestä voi asianomainen vedota kirjallisesti yhdistyksen kokoukseen ja hänen on jätettävä vetoomuksensa johtokunnalle kolmen kuukauden kuluttua erottamisesta tiedon saatuaan.

Ellei jäsen ole suorittanut kuluvan vuoden jäsenmaksua tai muita yhdistykselle tulevia maksuja niille annettuun määräaikaan mennessä, ei hän ole oikeutettu ottamaan osaa yhdistyksen toimintaan ennen kuin maksut ovat suoritetut. Ellei jäsen eräpäivän jälkeisen maksukehoituksen jälkeen ole 14 vuorokauden sisällä maksanut jäsenmaksuaan, johtokunta voi kokouksen päätöksellä erottaa hänet.

Mikäli jäsen on maksanut yhdistyksen jäsenmaksut kymmenenä (10) peräkkäisenä vuotena, voi johtokunta asianomaisen jäsenen kirjallisesta hakemuksesta myöntää hänelle elinikäisen vapautuksen yhdistyksen tulevista jäsenmaksuista.

Mikäli jäsenelle on myönnetty vapautus jäsenmaksuista ei häntä koske se, mitä yllä on sanottu jäsenmaksua suorittamattomien oikeudesta seuran toimintaan eikä häntä voida erottaa seurasta maksamattomien jäsenmaksujen tähden. Sen sijaan se, mitä yllä on sanottu jäsenen velvollisuudesta noudattaa lakia, hyviä tapoja, yhdistyksen sääntöjä tai niiden nojalla tehtyjä päätöksiä sekä suorittaa muut yhdistykselle tulevat maksut, koskee myös jäsenmaksuista vapautettua jäsentä. Näiltä osin häntä koskee myös se, mitä yllä on sanottu jäsenen erottamisesta yhdistyksestä.

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole mitään oikeutta yhdistyksen varoihin.

Yhdistyksen lainmukaisena hallituksena toimii johtokunta, johon kuuluu yhdistyksen puheenjohtaja puheenjohtajana, sekä vähintään kuusi ja enintään yhdeksän johtokunnan jäsentä. Vuosikokous määrittelee kunakin vuonna hallituksen jäsenten määrän. Johtokunnan jäsenten toimiaika kestää vuosikokouksesta seuraavaan vuosikokoukseen. Yhdistyksen puheenjohtajan ja johtokunnan jäsentenvaalit toimitetaan suljetuin lipuin. Äänten jakautuessa kahden henkilön osalta tasan ratkaisee arpa. Johtokunta valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan, sihteerin ja rahastonhoitajan. Johtokunta kokoontuu puheenjohtajan tai varapuheejohtajan kutsusta ja on päätösvaltainen, jos vähintään 4 jäsentä on saapuvilla ja jos kutsu on kaikille jätetty. Päätökset tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, äänetn jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan kanta.
10§
Johtokunta toimii yhdistyksen edustajana ja päätösten toteuttajana, hoitaa juoksevia asioita, esittää asiat, mikäli mahdollista, alustettuina yhdistyksen kokouksille, valvoo, että eri toimikunnat ja virkailijat täyttävät heille määrätyt tehtävät ja vastaa yhdistyksen varojen hoidosta sekä pitää jäsenistä säädettyä luetteloa.
11§
Yhdistyksen virkailijain tehtävät ja velvollisuudet:
Puheenjohtaja edustaa yhdistystä ja valvoo sen etuja myöskin oikeuksissa ja virastoissa, johtaa puhetta yhdistyksen ja johtokunnan kokouksissa sekä allekirjoittaa lähetettävät kirjelmät ja vahvistaa nimikirjoituksillaan maksettavat laskut.
Varapuheenjohtaja toimittaa puheenjohtajan tehtäviä tämän estyneenä ollessa.
Sihteeri hoitaa yhdistyksen yhteydenpidon, laatii vuosikertomuksen, vastaanottaa jäseneksi ilmoittautumiset ja pitää johtokunnan puolesta luetteloa yhdistyksen jäsenistä sekä laatii pöytäkirjat yhdistyksen ja johtokunnan kokouksissa.
Rahastonhoitaja hoitaa yhdistyksen rahavaroja ja on velvollinen pitämään kassa- ja muita tarpeellisia kirjanpitokirjoja sekä kokoaa jäsenmaksut jäsenkirjureita apunaan käyttäen.
Eri tomikunnat ja muut toimihenkilöt huolehtivat heille määrätyistä tehtävistä ja heidän esitettävä ehdotuksensa, toimintasuunnitelmansa ja toimenpiteensä johtokunnalle.
12§
Toiminnantarkastajien, joiden vaaliin eivät yhdistyksen johtokunnan jäsenet saa ottaa osaa, tehtävänä on tarkastaa yhdistyksen tilit ja omaisuus sekä esittää niistä kirjallinen lausunto vuosikokoukselle. Samalla heidän tulee esittää lausuntonsa johtokunnan muustakin taloudellisia asioita koskevasta toiminnasta. Toiminnantarkastajat voivat vaatia milloin tahansa yhdistyksen tilikirjat nähtäväkseen.
13§
Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain tammikuussa. Muita yhdistyksen kokouksia pidetään tarpeen vaatiessa johtokunnan kutsusta tai kun vähintään 10 jäsentä kirjallisesti asiansa johtokunnalle ilmoittaen sitä vaatii.
14§
Vuosikokouksessa on esitettävä ja päätettävä seuraavat asiat:
1. Yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja suorittaa kokouksen avauksen.
2. Valittava kokoukselle puheenjohtaja ja sihteeri
3. Todettava kokouksen laillisuus
4. Valittava 2 pöytäkirjan tarkastajaa sekä tarpeen vaatimat ääntenlaskijat
5. Esitettävä kertomus edellisen vuoden toiminnasta
6. Esitettävä tilikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
7. Päätettävä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä johtokunnalle
8. Esitettävä johtokunnan laatima seuraavaa vuotta koskeva toimintasuunnitelma sekä tulo ja menoarvio
9. Toimitettava erikseen puheenjohtajan ja johtokunnan vaalit
10. Valittava 2 toiminnantarkastajaa ja 2 varatoiminnantarkastajaa
11. Valittava muut vakinaiset toimikunnat ja tarpeen vaatimat toimihenkilöt
12. Määrättävä liittymis-ja jäsenmaksujen suuruus
13. Käsiteltävä muut johtokunnan esittämät tai muulla tavoin esille tulevat asiat
15§
Päätökset yhdistyksen vuosi- ja muissa kokouksissa tehdään yksinkertaisella ääntenenemmistöllä avoimessa äänestyksessä ellei joku jäsenistä vaadi lippuäänestystä toimitettavaksi. Äänestyksissä, jotka koskevat puheenjohtajan ja johtokunnan valitsemista, kunniajäseneksi kutsumista, sääntöjen muutos- tai lisäysehdotusta taikka yhdistyksen purkamista menetellään niin kuin niistä on erikseen määrätty. Äänten jakautuessa tasan määrää lippuäänestyksessä arpa ja muissa äänestyksissä puheenjohatjan kanta. Jos joku jäsenistä on estettynä saapumasta kokoukseen, voi hän äänestyksiä varten antaa valtakirjan jollekin toiselle jäsenelle.
16§
Kutsu vuosikokoukseen julkaistaan jossakin tai joissakin johtokunnan määräämissä paikkakunnalla ilmestyvissä sanomalehdissä tai toimitetaan kullekin jäsenelle kirjallisesti vähintään 7 päivää ennen kokousta.
Kutsu muihin kokouksiin toimitetaan samalla tavalla vähintään 4 päivää ennen kokousta. Muut tiedonannot yhdistyksen jäsenille toimitetaan johtokunnan parhaaksi katsomalla tavalla.
17§
Yhdistyksen nimen kirjoittavat yhdistyksen puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä sihteerin, mutta raha-asioissa rahastonhoitajan kanssa.
18§
Tilivuosi on kalenterivuosi. Rahastonhoitajan tulee päättää tilit ja jättää ne vähintään 2 viikkoa ennen vuosikokousta toiminnantarkastajille, joiden tulee vähintään 3 päivää ennen vuosikokousta jättää ne lausuntoineen johtokunnalle.
19§
Sääntöjen muutos- ja lisäysehdotukset on jätettävä kirjallisesti ennen joulukuun 15 päivää johtokunnalle, joka esittää ne vuosikokoukselle. Tullakseen hyväksytyksi on muutos- tai lisäysehdotuksen saatava vähintään kolme neljännestä (3/4) kokouksessa annetuista äänistä. Sääntöjen muutos- tai lisäysehdotuksesta on kokouskutsussa erikseen mainittava.
20§
Päätös yhdistyksen purkamisesta on tehtävä kahdessa peräkkäisessä yhdistyksen kokouksessa ja on purkaamisehdotuksen saatava kummassakin kokouksessa vähintään kolme neljännestä (3/4) annetuista äänistä.
21§
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, luovutetaan sen varat, sitten kun velat on maksettu, Suomen Kennelliitto r.y:lle tai Suomen Palvelsukoiraliitto r.y:lle jommankumman harkinnan mukaan käytettäväksi palveluskoirien kasvatustyön edistämiseksi.
22§
Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on jo määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain säännöksiä.